Hymyn ylistys

Kyllä lapset on viisaita

Vastasyntyneen vauvan kanssa tutustuttua ja arkisen pyörityksen alettua aloin pian jo odottaa vauvan ensihymyä. Kun vauvaa katselin silmiin ja hänelle juttelin,  oli todella ihanaa ja palkitsevaa saada kiitokseksi valloittava hymy.

Näin joulun alla mieleen tulee monesti ajatus, mikä olisi sopiva ja paras tapa huomata ja ilahduttaa lähimmäistä, läheistä ja ystävää. Aika usein kaupassa mietitään, mitä  kellekin kiireen ja tohinan keskellä olisi parasta lahjoittaa. Aina lahjan ei tarvitse olla rahalla hankittua tavaraa.

Ajattelen, että voi lähimmäistä muistaa näinkin:

Elämässä on monta arvokasta asiaa

joista voi iloita jokainen ihminen

meille lahjaksi kun on suotu elämä

niin ajatuksilla voi saada aikaan ihmeitä.

Ei ole tarvis aina otsa rypyssä lahjoja kääriä

huushollia kiillottaa ja hiessä huhkia.

Kun näkee ystävän, läheisen,

hymy voi antaa voimaa

ja yhdistää vieraan ja tutun.

Tässä mahdollisuus on jokaisella

antaa toiselle lahja verraton.

Viettää

aikaa

muistellen,  aidosti eläen

juhlaa viettäen

arjen kiireistä leväten.

Iloitaan elämästä

ja sen suomista lahjoista.

Lapsissa on aina ollut tulevaisuus

tämän päivän avunsaajassa

huomisen auttaja

mahdollisuuksien avaaja.

Annetaan iloisesti

hymyn voimalla!

 

 

 

 

 

 

Sanaton onni

Puut huojuvat
voimakkaammin
kevyemmin
hakevat vauhtia
iloa
voimaa
vahvantuntuisina
kertovat
omaa tarinaansa
onkohan
vaikeneminen
sittenkään aina kultaa.
Ilo.
Lämpö.
Hyvät sanat
kantavat, nostavat
ohjaavat
antavat voimaa
uusiin
alkuihin.
Sama tuttu
turvallinen
siinä vierellä.
Sama lämpö
löytyy
jäisen
hiljaisuuden jälkeen. Sanaton onni.

Entraaminen kunniaan!

Pidän kovasti ompelusta. Hyvä sana kuvaamaan harrastustani on entraaminen. Siis muutan ja uudistan vaatteita, sisustusesineitä jne. Käytän usein vanhoja asioita ja tuotteita hyödykseni tehdessäni uutta. Yhdistän myös rohkeasti uutta ja vanhaa makuni mukaan. Mielestäni se on erittäin hyödyllistä ja mukavaa, koska paljon jää käyttämättömiä asioita odottelemaan parempaa käyttöä. Monesti en raaski heittää niitä vielä pois ja sitten inspiraation iskiessä olen päässyt tekemään haluamiani asioita saman tien ilman ostoksilla käyntiä. Olen monesti aloittanut työn, jonka lopputulosta en ole lukinnut, vaan olen antanut mielikuvitukselle vapaat siivet. Tämä on juuri sitä parasta, jota harrastuksestani voin saada irti!

Perheessäni monesti seurataan huvittuneena juuri tätä” pahan päivän varalle” säästämistä.  Mutta ilokseni olenkin voinut monta kertaa olla tyytyväinen ojentaessani  jonkin, sittenkin niin arvaamattoman tärkeän, minulta kysytyn asian tai tavaran.”