Äitiyden onnea sukupolvien ketjussa
Äitiyden onnea sukupolvien ketjussa
Jäiset pisarat
kauniit raikkaudessaan
haihtuvat tuulosen mukaan
-Luontoäidin lumoissa
Ulkona tuivertaa tuuli
syksyiset pisarat piiskaavat
puita, ilmaa ja maata.
Miten kaunista silloinkin huomata
Luojan ihmetekoja suuria.
-Luontoäidin lumoissa
Pidän kovasti ompelusta. Hyvä sana kuvaamaan harrastustani on entraaminen. Siis muutan ja uudistan vaatteita, sisustusesineitä jne. Käytän usein vanhoja asioita ja tuotteita hyödykseni tehdessäni uutta. Yhdistän myös rohkeasti uutta ja vanhaa makuni mukaan. Mielestäni se on erittäin hyödyllistä ja mukavaa, koska paljon jää käyttämättömiä asioita odottelemaan parempaa käyttöä. Monesti en raaski heittää niitä vielä pois ja sitten inspiraation iskiessä olen päässyt tekemään haluamiani asioita saman tien ilman ostoksilla käyntiä. Olen monesti aloittanut työn, jonka lopputulosta en ole lukinnut, vaan olen antanut mielikuvitukselle vapaat siivet. Tämä on juuri sitä parasta, jota harrastuksestani voin saada irti!
Perheessäni monesti seurataan huvittuneena juuri tätä” pahan päivän varalle” säästämistä. Mutta ilokseni olenkin voinut monta kertaa olla tyytyväinen ojentaessani jonkin, sittenkin niin arvaamattoman tärkeän, minulta kysytyn asian tai tavaran.”
Silloin oli kevät. Istutin maahan kasvamaan sen.
Kesä antoi lämpöään….
Syksyn tullen tuli kukkanen
ilahduttaen kauneudellaan.
Tämä matka
rikas
ihmetystä
iloa
jään odottelemaan
talven jälkeen puhkeavaa vehreyttä
auringon lämpöä iholla
-Luontoäidin lumoissa
–
.
Tajutessaan
elämän
rajallisuuden
valintojen
edessä
tarvitsee
unelmien
liittämistä
omiin
ajatuksiin
– Luontoäidin lumoissa