NYT KU

Ensimmäinen ajatukseni aamulla herätessäni oli, että lauantaina sain olla elämäni arvokkaalla oppitunnilla , suorastaan korkeakoulussa. Nimittäin sain pitää vieraanani lapsenlapsia.
Heidän askeleisiin hidastamalla  muutamaksi tunniksi taas opetti minua arvokkaalla tavalla.
Pienen vauvan aidolla tyytyväisellä katseella hän kertoi ihan ihmisen perusasioiden tärkeydestä. Kun vauva on saanut hyvän hoidon, hän kiittää hymyllä ja  luottavalla katseella. Sitä saimme sakilla ihastella.

Ja mikä tässä minulle oli se opetus?

Eletään mekin NYT KU.

Ei sit ku, het ku jne.

Eletään omannäköinen elämä. Ei vanhempien, naapurien tai jonkun muun. Ja annetaan vapaus jokaiselle valintoihin.

Lapsilta oppii paljon. En olisi varmasti oppinut elämässäni niin paljon asioita, ellen olisi saanut elää lasteni kanssa tavallista arkea. Yhdessä olemme monesti etsineet vastauksia elämässä vastaan tulleisiin kysymyksiin ja tilanteisiin. Sitä minun mielestäni elämä on ollut parhaimmillaan. Kuunnellaan lapsen omia mielipiteitä. Tämä on tärkeää nuorelle ja aikuistuneellekin lapselle tietää, että heistä oikeasti välitetään. Keskustelussa vapaus on avainsana. Hän kertoo sen, mitä on halukas kertomaan. Tämän olen kokenut kaikista rakentavimmaksi. Haluan myös luottaa, että elämässä kaikilla asioilla on oma aikansa. Ne selviävät aina jossain vaiheessa. Ihminen tarvitsee muutokseenkin aikaa.

Jokainen tekee ratkaisunsa lopulta itse ja silloin hän voi varmasti olla itsensä kanssa parhaiten tasapainossa. Turha on yrittää syöttää omia mielipiteitä lapsille ainoina oikeina. Sieltä kyllä tulee takaisin rehellistä palautetta, kun annamme mahdollisuuden.

Elämässä on ollut paljon haasteita, on tehty myös virheitä. Inhimillistä, eikö vain?

Mutta elämässä on hurjan paljon iloisia hetkiä.

Olen saanut kokea aitoja ilonhetkiä lapsieni rinnalla, kun he ovat saaneet valmistua haluamiinsa ammatteihin ja ovat löytäneet paikkansa elämässä.

Työ on siunaus elämässämme.

Siitä haluan kiittää myös opettajia, työnantajia ja itsellenikin annan tunnustuksen opiskelussa tsemppaamisesta.  Elämän vastoinkäymisetkin voivat kääntyä vahvuuksiksi,  jos ymmärrämme niiden tarkoituksen. Ne ovat meille jokaiselle välttämättömiä, tarpeellisia opettajia elämän matkalla.

Elämä on… Kuten lapset monesti herättelee ajattelemaan.

 

 

 

 

Luistimille koko sakki

Varastosta taas kaivettiin luistimet.
Jännittävää, sopiiko vanhat luistimet lapsille jalkaan.
Luotan, että omat luistimeni sopivat. Sainhan viime talvena
uudet monta kymmentä vuotta palvelleiden tilalle.
Kokeiltiin… Passasi.
Riemulla odotetaan kentälle lähtöä. l

Nautitaan yhdessä jäällä luistelusta.
Sopiva pakkanen.
Jos äiti sattuu hyvälle päälle, voidaan ottaa mukaan
lämmintä kaakaota, jota sitten kentän laidalla hörpitään.
Nautitaan lasten kanssa talven iloista.
Näitä hetkiä uskon lasten joskus vielä
myöhemminkin lämmöllä muistelevan.
Joka ei tykkää luistelusta,
menköön vaikka hiihtämään tai kävelemään.
Raitis ilma on ilmaista kaikille
ja niin terveellistä!

Seimestä loistava lämpö

Jouluevankeliumi saa lohduttaa
avautuu
maaperä muokattuna
saa kuulla
lohduttavat, tervehdyttävät sanat
vain ne, riittää.
Se on luvattu.
Hänen iankaikkisesta valtakunnastaan
siihen vastataan.
Hänen nimessään
synnit uskoa saat anteeksi
vastasyntyneen, nimessä ja veressä.
Rakkaus synnyttäjään avautuu.
Kaikki lahjaksi annetaan.
Aivan armosta.

Iloa lumesta

Hän innoissaan lähti pihamaalle
olihan yöllä satanut lunta.

Tehdään lumiukko, lapsi pyysi.
Mietin, mistä niin paljon
saisimme kasaan tästä
hentoisesta lumipeitteestä.
Mutta syntyi kaksikin ukkoa
ja vielä lyhtyjä.
Lapsen luottamus asioihin
ja mahdollisuuksiin

niin vahva.

Oppia, iloa antamassa , rauhoittumaan, hidastamaan,

nauttimaan tästä hetkestä

                                                           helmistä lapsuuden

 

 

Hymyn ylistys

Kyllä lapset on viisaita

Vastasyntyneen vauvan kanssa tutustuttua ja arkisen pyörityksen alettua aloin pian jo odottaa vauvan ensihymyä. Kun vauvaa katselin silmiin ja hänelle juttelin,  oli todella ihanaa ja palkitsevaa saada kiitokseksi valloittava hymy.

Näin joulun alla mieleen tulee monesti ajatus, mikä olisi sopiva ja paras tapa huomata ja ilahduttaa lähimmäistä, läheistä ja ystävää. Aika usein kaupassa mietitään, mitä  kellekin kiireen ja tohinan keskellä olisi parasta lahjoittaa. Aina lahjan ei tarvitse olla rahalla hankittua tavaraa.

Ajattelen, että voi lähimmäistä muistaa näinkin:

Elämässä on monta arvokasta asiaa

joista voi iloita jokainen ihminen

meille lahjaksi kun on suotu elämä

niin ajatuksilla voi saada aikaan ihmeitä.

Ei ole tarvis aina otsa rypyssä lahjoja kääriä

huushollia kiillottaa ja hiessä huhkia.

Kun näkee ystävän, läheisen,

hymy voi antaa voimaa

ja yhdistää vieraan ja tutun.

Tässä mahdollisuus on jokaisella

antaa toiselle lahja verraton.

Viettää

aikaa

muistellen,  aidosti eläen

juhlaa viettäen

arjen kiireistä leväten.

Iloitaan elämästä

ja sen suomista lahjoista.

Lapsissa on aina ollut tulevaisuus

tämän päivän avunsaajassa

huomisen auttaja

mahdollisuuksien avaaja.

Annetaan iloisesti

hymyn voimalla!

 

 

 

 

 

 

Sanaton onni

Puut huojuvat
voimakkaammin
kevyemmin
hakevat vauhtia
iloa
voimaa
vahvantuntuisina
kertovat
omaa tarinaansa
onkohan
vaikeneminen
sittenkään aina kultaa.
Ilo.
Lämpö.
Hyvät sanat
kantavat, nostavat
ohjaavat
antavat voimaa
uusiin
alkuihin.
Sama tuttu
turvallinen
siinä vierellä.
Sama lämpö
löytyy
jäisen
hiljaisuuden jälkeen. Sanaton onni.